keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Agility ti 29.5.2012

Tamskin treenit SDP:ssa.
Teimme simppeliä rataa. Viikon treenitauko näkyi eli virtaa oli paljon, keskittyminen sen sijaan vähän hukassa.
Kontaktien suhteen olemme kummallisessa vaiheessa. Ylös menoihin en ole lainkaan tyytyväinen, mutta A-esteen alas tulo on yleensä aika hyvä. Puomilla Dumle on oppinut, että palkka odottaa lopussa ja se mennäänkin sitten sellaista vauhtia, että mun tekee mieli sulkea silmät. Sanalla sanoen hirvittää.
Taitaa olla paras vaihtaa puomin alas tuloon targetti, koska nyt kun siellä on ollut lelu, sukeltaa Dumle niin rajusti, että kohta sillä ei ole hampaita.

Nyt saan onneksi oman avaimen Tamskin talleihin ja kentille, joten pääsen ottamaan kontaktitreenejä itsenäisesti. Uskon että niistä tulee vielä nätit :)

Joensuun kansallinen koiranäyttely la 26.5.2012

Tuomarina toimi Brenda Banburry.
Arvostelusta löytyy hienot mittasuhteet, hieno häntä ja kaunis tapa kantaa häntänsä. Hyvä liikkuja.
Erinomaiset pigmentit ja turkinlaatu.

EXC1, SA, PU4 ja VARA-SERT

Sunnuntaina menin kehään ystäväni kasvatin kanssa ja tuloksena VAL2, SA, PU2 ja VARA-CACIB
Onnea Riitta-Liisa, Liisa ja Yo-Yo!

Reissussa yhdistyi huvi ja hyöty, sillä teimme lasten ja Dumlen kanssa viikon reissun Joensuun mummolaan ja kävimme samalla kehässä. Ihaninta oli kuitenkin pitkät, kiireettömät lenkit aallonmurtajilla ja aurinkoiset päivät.


Kuviakin otin...











lauantai 19. toukokuuta 2012

Paimennus to 17.5.2012

Dumle with sheeps


Helatorstai meni paimennuksen merkeissä. Sää oli sateinen, mutta mieli iloinen.
Dumle ei ole paljon "sytyttelyä" kaivannut, vaan sen kiinnostus lampaita kohtaan on ollut alusta saakka voimakas. Loppukesästä olen ajatellut ilmoittaa sen paimennustaipumuskokeeseen.

Agility ti 15.5.2012

Tamskin treenit SDP:ssa, Marjut Kovalainen.

Teimme noin 15 esteen rataa ja olin melkoisen tyytyväinen Dumleen. Se nostelee jalkojaan nyt hyvin eli rimat pysyvät paikoillaan tiukoissakin tilanteissa. Ilmeisesti osa koirista on heti tarkkoja tassuistaan, toiset oppivat olemaan ja varmasti on myös niitä, jotka eivät opi. Dumle on tapaus, jolla alkuun vauhti ajoi kaiken muun ohi eli se tuli esteille tuhatta ja sataa. Ponnisti todella kaukaa, liian läheltä tai sitten oikeasta paikasta. Nyt se hakee ponnistuspaikat hyvin, osaa rytmittää itsekin. Tammikuussa nostimme rimat ja nyt on toukokuun puoliväli eli sanoisin, että meidän kohdalla meni sellainen 4kk oppia hakemaan ponnistuspaikka. Tästä se kaikki varmaan vasta alkaa, kun pääsee tekemään kunnolla töitä, laittamaan tavoitteita ja toivottavasti myös saavuttamaan ne.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Tampere KV ja Hamina KV 12-13.5.2012

12.5.2012 Tampereella tuomaroi Paula Heikkinen-Lehkonen.

Hän kiitteli Dumlen hienot mittasuhteet ja luuston vahvuuden. Stoppi olisi häneen makuunsa voinut olla jyrkempi. Selkälinja on erinomainen, mutta rintakehä kaipaa vielä lisää tilavuutta ja eturinta täytettä. Erinomaiset takakulmaukset löytyivät ja runsas, varsin pitkä ja hyvälaatuinen karva, jonka kuitenkaan ei tuomarin mielestä tarvitse kasvaa enää pidemmäksi. Tuomari piti erityisesti Dumlen kauniista hännästä ja sen matalalla kantamisesta myös liikkeessä.

NUO2, VARA-SERT

13.5.2012 Haminassa tuomaroi rodun kasvattajatuomari Tarja Löfman.

"Erinomainen tyyppi. Oikeanmallinen nuorten luokan uros. Kokoon sopiva luusto. Ihastuttava ilme & upea leveä kallo. Tasapainoiset kulmaukset, mutta rintakehä saa vielä täyttyä. Lantio voisi olla vähemmän jyrkkä. Liikkuu riittävällä askelpituudella & kantaa häntänsä hyvin. Kaunis, runsas hyvin hoidettu karvapeite."

NUO1, SERT, VARA-CACIB, PU2


maanantai 14. toukokuuta 2012

Agility to 10.5.2012

Männistöä tuurasi Silja Mäki. Paikkana Sport Dog Park.

Teimme 22 esteen rataa. Pitkästä aikaa pääsimme askartelemaan noinkin pitkän radan parissa, joten se oli todella kivaa vaihtelua sen ainaisen teknisen hinkuttamisen sijaan :)
Kontakteihin kehotettiin kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota, mutta selvähän se, kun niitä ei ole kovin paljon tehty. Vastahan me tammikuussa aloitimme täysipainoisen treenaamisen. 
Muuten saimme Siljalta todella hienoa palautetta. Hän piti Dumlen sähäkästä luonteesta ja työmotivaatiosta.


Agility ti 8.5.2012

Tamsk, Marjut Kovalainen, Sport Dog Park.

Koutsimme myöhästyi treeneistä noin 30min. Tänä aikana opetin Dumlelle niistoa Janita Leinosen ohjeiden mukaisesti. Hienosti se jo hyppää selkä pyöreänä, pää alas suunnattuna.
Marjutin tullessa paikalle keskityimme kontakteihin. Niissä meillä kyllä riittää tekemistä.

torstai 10. toukokuuta 2012

Agility su 6.5.2012

Purina Center, Janita Leinonen.

Dumle pahalainen on ryhtynyt varastamaan lähdössä ja siinä se kunnostautui sunnuntain treeneissä. Mua lohduteltiin, että monelle hyvin motivoituneelle koiralle tulee tämä vaihe, koska radalle olisi päästävä hinnalla millä hyvänsä. Ei millään malttaisi odottaa lupaa saada pistää villisti töppöstä toisen eteen.
Sinänsä hyvä, että Dumle päätti esittää pahimmat sikailunsa juuri tuolla Kaarinassa, koska nyt saimme hyviä vinkkejä varastamisen pois kitkemiseksi.

Muuten keskityimme opettamaan sekä koiralle että ohjaajalle sitä oikea oppista niistoa ja päälle juoksua. Olen todella tyytyväinen, että mulle opetettiin kirjaimellisesti kädestä pitäen, kuinka opettaa koiraani. Dumlea kehuttiin nopeasti hoksaavaksi, mutta sen mä toki tiedän. Dumle yrittää aina ihan kipeäksi saakka miellyttää mua ja jos se ei ymmärrä mitä pyydän, se alkaa tarjoamaan osaamiaan liikkeitä kiihkeästi hyväksyntääni hakien. Pidän sen koulutettavuudesta.

Pidin kovasti Leinosen tavasta opettaa. Erityisesti napakkuudesta, mikä hänestä oli helppo aistia. Koirien onnistumiset irroittivat Leinosesta ilahtuneita kiljahduksia ja kehuja. Myötäelämistä parhaimmillaan :)

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Passikuva :)

Dumle 18 months

Agility la 5.5.2012

Purina Center, Jaakko Suoknuuti.

Vuoroamme odottaessa lämmittelin Dumlen kylkiä, ympäri, ämpäri, ympäri, ämpäri... Vetäisin esiin lelun leikkiäkseni hiukan. Samassa kuitenkin huomasin, että Dumle on repinyt namutaskun puhki ja huomioni herpaantui hetkeksi. Pian mulla olikin huuli halki ja mietin montakohan hammasta mahtaa puuttua. Hampaat oli onneksi tallella, näköjään hampaistakin voi vain mennä tunto iskun voimasta. Tietysti tässä yhteydessä viereeni oli saapastellut herra Suoknuuti, joka kyseli syytä mun "arvoitukselliseen" ilmeeseen. Kerroin, että huuli halkesi, joten on pakko imeä huulta, johon Suoknuuti hekotteli, että niinkö kovasti mua jännittää, että purin huuleni moiseen kuntoon. Tyydyin toteamaan, että tuon nallemaisen ulkomuodon taakse kätkeytyy kaheli peto ja siitä syystä mun treenikassin tärkein varustus on ensiapulaukku. Tarinaani tuki iloisen värisillä laastareilla paikatut sormeni, sillä olin täydentänyt ensiapulaukkuni laastarivarastoja lastemme laastaripaketista.

Pikkuisen elättelin toivoa, että vieras paikka hidastaisi hiukan Dumlen menoa. Pohjasin ajatustani siihen, että silloin epiksissä Dumle oli jotenkin varpaillaan ja siten myös normaalia rauhallisempi. Ilmeisesti epiksissä se ihmettelikin mun sairaalloista jännittämistä, sillä se oli uutta sille. Niin tai näin, niin Purina Centerillä Dumle oli täysin kotonaan. Se näytti ennen radalle pääsyä lähinnä raivostuneelta sonnilta, joka kuopii maata savu korvista nousten. Hirvitti, mutta vauhtiin päästyämme rata sujui hyvin! Ilmeisesti oma halu näyttää parasta osaamistamme sai puristamaan itsestänikin kaiken irti. Suoknuuti kommentoi, että "no kappas, sehän on hyvä" ja spessusti kehuja tuli pujottelun tekniikasta sekä nopeudesta.

Oikea aikaisen sylkkärin tekeminen ja saksalainen olivat meidän kohdalla päivän teema. Ajatusmaailmaani avattiin sen suhteen, että ei riitä, että mä hallitsen kuviot, vaan koiran täytyy oppia suorittamaan ne oikein. Ei siis sillä, että kyseiset kuviot olisivat omia bravuurejanikaan...
Dumlesta ja sen saamasta positiivisesta huomiosta olin todella onnellinen. Ihana, ihana koira.

Kotiin ajellessani olin täynnä taistelutahtoa ja energiaa. Moni asia oli auennut ja itselläni oli selvä suunnitelma sen suhteen, mitä ja miten opetan koiralleni seuraavaksi.




maanantai 7. toukokuuta 2012

Agility to 3.5.2012


Männistön treenit SDP:ssa.

Pieni rata koostui hypyistä, muurista, putkesta ja kepeistä. Radalla harjoiteltiin takaa leikkauksia ja keppejä ennen olevalla hypyllä koiran kokoamista, jotta se ei tulisi kepeille liian lujaa.
En saanut riittävää hidastamista aikaan. Dumle tuli kuin tykin suusta kerta toisensa jälkeen, MUTTA se kykeni silti selvittämään kepit vaivatta.
Kirjoitan tänä kirjoitusta kaksi treeniä viisaampana ja ymmärrän nyt, että mun tarvitsee ottaa sille käsky millä se hidastaa vauhtiaan. Jos käskytän sitä pelkällä "hop"-käskyllä, niin tuleehan se lujaa, koska mä pyydän vain hyppäämään. Se lukee kyllä seuraavaan esteen kropastani, joten tietyissä tilanteissa voin viestiä äänellä koiraa hidastamaan vauhtiaan ja "unohtaa" esteen käskyttämisen.

Tuon asian ymmärsin viikonloppuna Kaarinassa Janita Leinosen valmennuksessa. Myös Jaakko Suoknuuti tuli koettua ja erittäin hyväksi havaittua. Näistä kerron lisää seuraavissa postauksissa.

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Agility ti 1.5.2012

Aloitimme uudessa ryhmässä, mikä treenaa tiistaisin Marjut Kovalaisen johdolla SDP:ssa.

Treenit menivät osaltamme hyvin, olin Dumleen valtavan tyytyväinen. Fiilis selvästi tarttui myös Dumleen, joka työskenteli todella varman oloisesti. Uskalsin luottaa koiraani taas enemmän ja ilokseni huomasin, että pystyn jättäytymään kauas ja silti Dumle etenee käskyjeni mukaisesti. Takaa kierrot menivät kannakkeita hipoen, samoin kuin välistä vedot ja siinä sitten mietiskelin, että jos Dumlella olisi painoa kovasti enemmän, niin se ei kykenisi moiseen tai ainakaan siitä ei olisi mulle pitkäksi aikaa harrastuskaveria.
Pitääköhän se päivä nähdä tämänkin rodun kohdalla, että pian meillä on näyttely- ja käyttölinja. Siinä vaiheessa varmaan tulee itse hypättyä pois junasta, koska koiramaailmasta löytyy kyllä vielä vähän tehokkaampia harrastuskavereita, mutta ainakaan käyttölinjaisten kanssa ei ole asiaa näyttelyihin. Silloin valinta on kuitenkin alusta alkaen selkeä. Itse koen olevani keskitien kulkija eli haluan harrastaa vähintäänkin agilitya ja tokoa, mutta tykkään myös näyttelyistä. Siksi partacollie on ollut mulle nappivalinta! Aika näyttää mihin suuntaan tämäkin asia etenee.