We spend our sunday in agility competitions and what a fun and exciting day it was! Faultless court was so close but I screwed up at the very end. Fortunately there will be lots of new competitions and lots of new opportunities :)
So Dumle's video is from those agility competitions and Basti is training 2 on 2 off. Quality of Dumle's video is not so good, sorry about that.
http://youtu.be/_UItt6aKsOQ
http://www.youtube.com/watch?v=MTlBQIsVwzs&feature=youtu.be
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
tiistai 26. maaliskuuta 2013
perjantai 22. maaliskuuta 2013
Toko ma 18.3.2013
Kokeilin toimiiko luokse tulo suullisella käskyllä ja toimihan se, joten uskoisin vaihdon sujuvan suhteellisen helposti.
Seuruuta teimme käskytettynä ja se meni hyvin, ehdottomasti meidän vahvinta osaamista tällä hetkellä. Kaukoissa olen päässyt ekasta istu-käskystä palkkaamsella siihen pisteeseen, että nyt Dumle nousee hienosti ja varman oloisesti, mutta uusi asia on, että se on alkanut myös edetä. Pienen matkan, mutta siihen on pakko puuttua heti, koska pian se ajattelee, että eteneminen on ok. Niinpä lyhennän matkaa ja palaan tekniikan pariin.
Ei voi kuin ihmetellä, miten koiran aivot toimivat!? Aina kun saa jonkin liikkeen kuntoon, siitä saa nauttia hetken ja pian alkaa purkaantua koko homma jostakin kohtaa ja kun korjaat sen, on jo uusi silmäpako aluillaan... Loputon homma ja ehkä juuri siksi niin mielenkiintoinen, voimme tulla mahdollisimman hyviksi, mutta koskaan ei tule valmista.
Seuruuta teimme käskytettynä ja se meni hyvin, ehdottomasti meidän vahvinta osaamista tällä hetkellä. Kaukoissa olen päässyt ekasta istu-käskystä palkkaamsella siihen pisteeseen, että nyt Dumle nousee hienosti ja varman oloisesti, mutta uusi asia on, että se on alkanut myös edetä. Pienen matkan, mutta siihen on pakko puuttua heti, koska pian se ajattelee, että eteneminen on ok. Niinpä lyhennän matkaa ja palaan tekniikan pariin.
Ei voi kuin ihmetellä, miten koiran aivot toimivat!? Aina kun saa jonkin liikkeen kuntoon, siitä saa nauttia hetken ja pian alkaa purkaantua koko homma jostakin kohtaa ja kun korjaat sen, on jo uusi silmäpako aluillaan... Loputon homma ja ehkä juuri siksi niin mielenkiintoinen, voimme tulla mahdollisimman hyviksi, mutta koskaan ei tule valmista.
Toko-koe la 16.3.2013
Aamulla mittari näytti -20c ja osasin jo arvailla, että suunnittelemani tunnin lenkki ylimääräisen energian purkamiseen ei tule toteutumaan. Oikeassa olin, sillä jo vartin ulkoilun jälkeen Dumle nosteli takajalkojaan. Niinpä suunnistimme kisapaikalle toivoen, että aurinko alkaisi lämmittää pian.
Tuomarina toimi Marja Ala-Nikkola, joka oli hyvin ystävällinen koirille ja auttoi ihanasti paria ujompaa tapausta. Kritiikkiä taas antaisin siitä, että todella taitavilla koirakoilla ja hiukan vaiheessa olevilla oli kuin kaksi eri arvosteluasteikkoa. Tiukka saa olla, mutta sitten tulee olla tasapuolisen tiukka. Toinen mitä en arvosta toko-tuomarissa on hyvin pitkät palautteet kesken kokeen. Osalla koirista into lässähtää ja omani taas kuumenee kohtuuttomasti ja en itse kykene ottamaan kisatilanteen virittämässä mielentilassa palautetta vastaan. Kehuista kuitenkin kiitämme tuomaria, on aina hauska kuulla koirastaan löytyvän paljon potentiaalia.
Mutta asiaan, saimme siis kolmos-tuloksen. Vedimme nollille kolme liikettä ja syyt saan ottaa omille niskoilleni. Liikkeestä seis palkkasin koiran paijaamalla ennen kuin liikkuri sanoi kiitos", joten nollillehan se meni. Liikkeestä maahan iski joku katkos, että pitikö käskyttää "maahan" vai "seiso"... Sitä seurasi kummallinen edes takas askelsarja ja koira imaisi sivulle, maailman parhaalle paikalle. Kaukoissa jätin leikin kesken, kun ensimmäinen "maahan" ei uponnut ja sitten jäikin kaksi liikettä suorittamatta eli nolla.
Luoksetulon päätin vaihtaa suulliseen käskyyn, se on nyt vielä helppoa, koska koko liike on hiljan kasattu ja alkuun käytin sekä suullista käskyä, että käsimerkkiä. Käsimerkissä kroppa heilahtaa tahtomattaankin ja tarkka tuomari rankaisee heti, niin kävi meillekin ja vielä niin paljon, että pisteitä muuten hienosta liikkeestä tuli vain 6,5. Kapulan kanssa tuli kokeessa myös ongelmia, sillä treenitilanteissa, joissa vire ei ole ihan yhtä korkea Dumle malttaa ottaa kapulan nätisti, mutta kisatilanne paljasti, että tarvitsemme isomma kapulan, jotta Dumle saa paremman otteen. Otteen korjaamisesta lähti useampi piste.
Virheistä tulemme varmasti ottamaan opiksemme ja olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen miten Dumle työskenteli. Koe käytiin nurinkurisessa järjestyksessä ja seuruu oli viimeinen liike. Dumle veti seuruun mielestäni täyden kympin arvoisesti, olin todella ylpeä sen tiiviisti ja energisestä seuraamisesta. Näin siitäkin huolimatta, että tuomari nipisti pisteen "pk-seuraamisesta".
Keväällä kisataan vielä ainakin kahdet toko-kokeet. Todennäköisesti yritämme saada TK2-koulutustunnuksen kasaan ja sitten taas pieni rakentava huili ennen VOIttajaa. Niin ja kyllä, sinne meillä on vakaa aikomus, ennemmin tai myöhemmin.
Tuomarina toimi Marja Ala-Nikkola, joka oli hyvin ystävällinen koirille ja auttoi ihanasti paria ujompaa tapausta. Kritiikkiä taas antaisin siitä, että todella taitavilla koirakoilla ja hiukan vaiheessa olevilla oli kuin kaksi eri arvosteluasteikkoa. Tiukka saa olla, mutta sitten tulee olla tasapuolisen tiukka. Toinen mitä en arvosta toko-tuomarissa on hyvin pitkät palautteet kesken kokeen. Osalla koirista into lässähtää ja omani taas kuumenee kohtuuttomasti ja en itse kykene ottamaan kisatilanteen virittämässä mielentilassa palautetta vastaan. Kehuista kuitenkin kiitämme tuomaria, on aina hauska kuulla koirastaan löytyvän paljon potentiaalia.
Mutta asiaan, saimme siis kolmos-tuloksen. Vedimme nollille kolme liikettä ja syyt saan ottaa omille niskoilleni. Liikkeestä seis palkkasin koiran paijaamalla ennen kuin liikkuri sanoi kiitos", joten nollillehan se meni. Liikkeestä maahan iski joku katkos, että pitikö käskyttää "maahan" vai "seiso"... Sitä seurasi kummallinen edes takas askelsarja ja koira imaisi sivulle, maailman parhaalle paikalle. Kaukoissa jätin leikin kesken, kun ensimmäinen "maahan" ei uponnut ja sitten jäikin kaksi liikettä suorittamatta eli nolla.
Luoksetulon päätin vaihtaa suulliseen käskyyn, se on nyt vielä helppoa, koska koko liike on hiljan kasattu ja alkuun käytin sekä suullista käskyä, että käsimerkkiä. Käsimerkissä kroppa heilahtaa tahtomattaankin ja tarkka tuomari rankaisee heti, niin kävi meillekin ja vielä niin paljon, että pisteitä muuten hienosta liikkeestä tuli vain 6,5. Kapulan kanssa tuli kokeessa myös ongelmia, sillä treenitilanteissa, joissa vire ei ole ihan yhtä korkea Dumle malttaa ottaa kapulan nätisti, mutta kisatilanne paljasti, että tarvitsemme isomma kapulan, jotta Dumle saa paremman otteen. Otteen korjaamisesta lähti useampi piste.
Virheistä tulemme varmasti ottamaan opiksemme ja olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen miten Dumle työskenteli. Koe käytiin nurinkurisessa järjestyksessä ja seuruu oli viimeinen liike. Dumle veti seuruun mielestäni täyden kympin arvoisesti, olin todella ylpeä sen tiiviisti ja energisestä seuraamisesta. Näin siitäkin huolimatta, että tuomari nipisti pisteen "pk-seuraamisesta".
Keväällä kisataan vielä ainakin kahdet toko-kokeet. Todennäköisesti yritämme saada TK2-koulutustunnuksen kasaan ja sitten taas pieni rakentava huili ennen VOIttajaa. Niin ja kyllä, sinne meillä on vakaa aikomus, ennemmin tai myöhemmin.
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Hieronta / Massage
Dumlen luottohieroja Katriina Falhi käy hieromassa ja mobilisoimassa Dumlen kerran kuukaudessa. Mitään isompaa ei ole löytynyt, pieniä kiristämisiä paikka paikoin kylläkin. Uskon, että on parempi hierottaa aktiivisessa treenissä oleva koira säännöllisesti, että mitään isompaa ei pääsisi syntymäänkään.
Dumle's massagist Katriina Falhi arrives to our house monthly to take care of Dumle's muscles. Dumle is in fine condition, but I think it's important preventing injuries, which are common if dog is working on agility and obedience.
Dumle's massagist Katriina Falhi arrives to our house monthly to take care of Dumle's muscles. Dumle is in fine condition, but I think it's important preventing injuries, which are common if dog is working on agility and obedience.
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Toko ma 11.3.2013
Voi apua! Säätämistä kaukoissa, liikkeestä seis ja hiukan myös luokse tulossa. Niin ja ensimmäiset AVO:n kisat lauantaina. On se jännä, kuinka valmiit liikkeet hajoavat ja saat taas palata vahvistamaan niitä, palata tavallaan alkuun.
Periaatteessa ihan luottavaisin mielin mennään kisoihin, mutta olipa hyvä, että varasin treenitallin torstaille, jotta pääsen hiomaan ja vahvistamaan liikkeitä, mitkä nyt hiukan takistavat. Jos suoriudumme kisoissa tasomme mukaan, pitäisi ykköstuloksen tulla suhteellisen helposti, mutta kisoissa nyt voi sattua melkein mitä vain.
Treeneissä teimme kaikki AVO:n liikkeet. Osan ohjattuna ja loput omatoimisesti. Hyvä mieli jäi ja hyvillä mielin aion kisoihinkin mennä.
Periaatteessa ihan luottavaisin mielin mennään kisoihin, mutta olipa hyvä, että varasin treenitallin torstaille, jotta pääsen hiomaan ja vahvistamaan liikkeitä, mitkä nyt hiukan takistavat. Jos suoriudumme kisoissa tasomme mukaan, pitäisi ykköstuloksen tulla suhteellisen helposti, mutta kisoissa nyt voi sattua melkein mitä vain.
Treeneissä teimme kaikki AVO:n liikkeet. Osan ohjattuna ja loput omatoimisesti. Hyvä mieli jäi ja hyvillä mielin aion kisoihinkin mennä.
Agility su 10.3.2013
Olin aikeissa pitää huilipäivän lauantain agilitykisojen vuoksi, mutta koska kisoissa tapahtui ikävä päälle karkaaminen, niin päätin tuoda Dumlen pitämään hauskaa.
Kisoissa menimme kaksi rataa, joista ensimmäiselle tuli HYL heti kättelyssä Dumlen karattua radalle ennen kuin tuomari ehti viheltää pilliin. Tästä opin, että pannan poistan vasta kun pilliin on vihelletty.
Ratojen välissä saimme niskaamme tollerin ja toiselle radalle lähdettäessä Dumle kytisti taakseen, paikkaan missä hyökkäys tapahtui ja ei meinannut pysyä lähdössä millään, joten jouduin lähtemään sen kanssa lennossa. Rata oli muuten hyvä, mutta yksi huolimaton ohjaus tuotti kiellon ja toiseksi viimeinen esteen jälkeen törmäsimme aika rajusti. Este oli suoraputki, josta Dumle ampui suoraan jalkoihini ja kaaduin. Eipä siinä muuta kuin hetken keräilyn jälkeen viimeinen este ja maaliin. Aika riitti välikohtauksesta huolimatta hyvin ja olimme kuudensia.
Treenit menivät hyvin ja Dumlella oli kovasti energiaa edellisen päivän kisoista huolimatta. Keskityin lähtöihin, ne vaativat jatkossa paljon työtä, koska Dumle on alkanut varastaa.
Bastin kanssa teimme kontakteja kontaktilaatikon avulla ja olen todella tyytyväinen Bastin työmotivaatioon!
Aivan mahtavia uutisia saimme treenipaikkojen suhteen. Sekä Dumlelle, että Bastille on järjestynyt kaksi omaa treenipaikkaa alkaen 1.5. Pääsemme todella osaaviin käsiin, en voisi olla tyytyväisempi kesän treeninäkymiin!
Kisoissa menimme kaksi rataa, joista ensimmäiselle tuli HYL heti kättelyssä Dumlen karattua radalle ennen kuin tuomari ehti viheltää pilliin. Tästä opin, että pannan poistan vasta kun pilliin on vihelletty.
Ratojen välissä saimme niskaamme tollerin ja toiselle radalle lähdettäessä Dumle kytisti taakseen, paikkaan missä hyökkäys tapahtui ja ei meinannut pysyä lähdössä millään, joten jouduin lähtemään sen kanssa lennossa. Rata oli muuten hyvä, mutta yksi huolimaton ohjaus tuotti kiellon ja toiseksi viimeinen esteen jälkeen törmäsimme aika rajusti. Este oli suoraputki, josta Dumle ampui suoraan jalkoihini ja kaaduin. Eipä siinä muuta kuin hetken keräilyn jälkeen viimeinen este ja maaliin. Aika riitti välikohtauksesta huolimatta hyvin ja olimme kuudensia.
Treenit menivät hyvin ja Dumlella oli kovasti energiaa edellisen päivän kisoista huolimatta. Keskityin lähtöihin, ne vaativat jatkossa paljon työtä, koska Dumle on alkanut varastaa.
Bastin kanssa teimme kontakteja kontaktilaatikon avulla ja olen todella tyytyväinen Bastin työmotivaatioon!
Aivan mahtavia uutisia saimme treenipaikkojen suhteen. Sekä Dumlelle, että Bastille on järjestynyt kaksi omaa treenipaikkaa alkaen 1.5. Pääsemme todella osaaviin käsiin, en voisi olla tyytyväisempi kesän treeninäkymiin!
perjantai 8. maaliskuuta 2013
Toko ma 4.3.2013
Koutsimme Elina oli omilla teillään ja vaihdossa saimme kaksi kouluttajaa, jotka vetivät treenit kisanomaisesti. Kävimme AVOn liikkeet läpi ja muuten olen tyytyväinen, mutta liikkeestä seis ei edelleenkään ole tarpeeksi terävä ja kaukoissa on tullut joku takkuamisvaihe, sillä ensimmäinen istumaan nousu takistaa. Sain EVLssä kisaavalta varakoutsiltamme hyviä ohjeita eli kisoihin saakka keskitymme siihen ensimmäiseen istumaan nousuun eli kerran istumaan ja siitä palkka. Jos ei Dumle nouse ensimmäisellä käskyllä, niin paikan vaihto ja uudelleen. Sanoin, että maahan menot ei takkua, mutta varakoutsimme tyytyi toteamaan, että "tämä on tokoa, joten kohta siinäkin tulee omat takkuamisensa, kuten kaikille muillekin".
Meillä on vielä ensi viikko aikaa työstää sekä liikkeestä seis, että kaukot, joten herkistellään ja katsotaan mihin se kisoissa riittää. Sama vaiheiluhan me käytiin läpi liikkeestä maahan kohdalla, mutta se on saatu taas kasaan ja lääkkeenä oli ihan vain paluu siihen, mistä joskus aloitimme. Koira kädellä maahan ja heti palkka, nyt meillä on taas terävä ja iloinen maahan meno.
Meillä on vielä ensi viikko aikaa työstää sekä liikkeestä seis, että kaukot, joten herkistellään ja katsotaan mihin se kisoissa riittää. Sama vaiheiluhan me käytiin läpi liikkeestä maahan kohdalla, mutta se on saatu taas kasaan ja lääkkeenä oli ihan vain paluu siihen, mistä joskus aloitimme. Koira kädellä maahan ja heti palkka, nyt meillä on taas terävä ja iloinen maahan meno.
tiistai 5. maaliskuuta 2013
Agilitykilpailut la 2.3.2013
Starttasimme kaksi rataa Lempäälässä Takujen kisoissa. Oma olo oli jo heti aamusta melko kamala ja kisoihin suuntasin kipulääkkeiden voimin.
Ensimmäiseltä radalta tuli kymppi kahdesta kiellosta. Molemmissa sama juttu eli helppoa kohtaa seurasi vaikeampi paikka ja jätin helpot kohdat huonolle ohjaukselle keskittyen tulevaan... Ei ne siis niin helppoja olleetkaan, vaan kyllä radan jokainen kohta on ohjattava huolellisesti. Toiselta radalta tuli HYL, sillä Dumle meni mutkaputkeen väärästä päästä.
Radat ei olleet yhtä hyviä, kuin edellisen viikonloppuna, päässä humisi ja ajatus ei pysynyt kasassa. Toisen startin jälkeen palelu oli jo sietämätöntä ja joka paikkaan sattui, joten en jäänyt katselemaan ylempien luokkien taitavia koirakoita. Kotiin päästyäni mittasin kuumeen ja mittari näytti 38,4c joten kisakunto ei ollut paras mahdollinen.
Kisakokemuksen hakeminen jatkuu ensi viikonloppuna Riihimäellä, toivottavasti sekä oma, että koiran kunto on silloin kohdillaan ja pystytään tekemään hyvät radat.
Ensimmäiseltä radalta tuli kymppi kahdesta kiellosta. Molemmissa sama juttu eli helppoa kohtaa seurasi vaikeampi paikka ja jätin helpot kohdat huonolle ohjaukselle keskittyen tulevaan... Ei ne siis niin helppoja olleetkaan, vaan kyllä radan jokainen kohta on ohjattava huolellisesti. Toiselta radalta tuli HYL, sillä Dumle meni mutkaputkeen väärästä päästä.
Radat ei olleet yhtä hyviä, kuin edellisen viikonloppuna, päässä humisi ja ajatus ei pysynyt kasassa. Toisen startin jälkeen palelu oli jo sietämätöntä ja joka paikkaan sattui, joten en jäänyt katselemaan ylempien luokkien taitavia koirakoita. Kotiin päästyäni mittasin kuumeen ja mittari näytti 38,4c joten kisakunto ei ollut paras mahdollinen.
Kisakokemuksen hakeminen jatkuu ensi viikonloppuna Riihimäellä, toivottavasti sekä oma, että koiran kunto on silloin kohdillaan ja pystytään tekemään hyvät radat.
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Muutos
Muutos on tapahtunut hitaasti silmieni alla, nyt vasta havahduin huomaamaan koirani näyttävän jotenkin erilaiselta.
Vielä syksyllä ajattelin, että Dumle jää harmaansävyiseksi rotunsa edustajaksi, mutta loppuvuodesta huomasin sen ryhtyneen kasvattamaan pikkusormeni paksuisia pikimustia tupsuja. Ensin lapojen kohdalta, hännän yläpuolelta ja päälaelta, mutta sittemmin tupsuja alkoi löytyä harjaamisen yhteydessä joka puolelta runkoa. Väri on sama, kuin mitä sen korvanpäät on aina olleet. Vanhemmat ja viisaammat olivat toki sanoneet, että korvanpäistä voi ennustella koiran väriä sen kasvettua aikuiseksi, mutta siltikin ajattelin, että ei Dumle enää yli kaksivuotiaan väriään vaihda. Olin mitä ilmeisemmin väärässä, sillä nyt tupsut ovat jo kasvaneet mittaan, mikä on muuttanut Dumlen värityksen paljon tummemmaksi.
En ole myöskään koskaan omistanut partista, jonka silmien väri on muuttunut. Vielä viime kesänä silmät olivat aika vaaleat, vaikkakin turkkiin sointuvat, koska koko koira oli voimakkaasti vaalentunut. Silti toivoin, että silmät olisivat tummemmat eli näitä "ihanne tapauksessa" juttuja, kun omaansa tarkastelee kriittisesti.
Noin kuukausi sitten tajusin Dumlen ilmeenkin olevan jotenkin erilainen ja pysähdyin miettimään miksi näin... Apua, sillähän on tummanruskeat, ihanat nappisilmät! Jos Dumlen ilme on mielestäni aina ollut sen parhaita puolia, niin nyt se on entistäkin kauniimpi. Monta iltaa meni ihan vain silmiin tuijotellen ja Dumlen päätä hiljaa silitellen.
Kolmas yllätys on, että jouduin tilaamaan uuden BOT-toppaloimen, sillä vanha kävi pituussuuntaan lyhyeksi. Vanhan toppiksen häntäreikä asettui niin ylös, että häntä olisi jäänyt pystyyn, mikäli sitä olisi halunnut käyttää. Myös toppiksen etuosa oli hiukan tiukan oloinen, mutta tämä ei sinänsä ihme, sillä syksyinen raakaruokinnan aloittaminen on tuonut Dumlen runkoon +6kg massaa ja kun kylkiluut tuntuu selvästi, niin lihaksiahan se proteiinipitoinen ruoka on kasvatellut. Pojasta on kuoriutumassa mies.
Vielä syksyllä ajattelin, että Dumle jää harmaansävyiseksi rotunsa edustajaksi, mutta loppuvuodesta huomasin sen ryhtyneen kasvattamaan pikkusormeni paksuisia pikimustia tupsuja. Ensin lapojen kohdalta, hännän yläpuolelta ja päälaelta, mutta sittemmin tupsuja alkoi löytyä harjaamisen yhteydessä joka puolelta runkoa. Väri on sama, kuin mitä sen korvanpäät on aina olleet. Vanhemmat ja viisaammat olivat toki sanoneet, että korvanpäistä voi ennustella koiran väriä sen kasvettua aikuiseksi, mutta siltikin ajattelin, että ei Dumle enää yli kaksivuotiaan väriään vaihda. Olin mitä ilmeisemmin väärässä, sillä nyt tupsut ovat jo kasvaneet mittaan, mikä on muuttanut Dumlen värityksen paljon tummemmaksi.
En ole myöskään koskaan omistanut partista, jonka silmien väri on muuttunut. Vielä viime kesänä silmät olivat aika vaaleat, vaikkakin turkkiin sointuvat, koska koko koira oli voimakkaasti vaalentunut. Silti toivoin, että silmät olisivat tummemmat eli näitä "ihanne tapauksessa" juttuja, kun omaansa tarkastelee kriittisesti.
Noin kuukausi sitten tajusin Dumlen ilmeenkin olevan jotenkin erilainen ja pysähdyin miettimään miksi näin... Apua, sillähän on tummanruskeat, ihanat nappisilmät! Jos Dumlen ilme on mielestäni aina ollut sen parhaita puolia, niin nyt se on entistäkin kauniimpi. Monta iltaa meni ihan vain silmiin tuijotellen ja Dumlen päätä hiljaa silitellen.
Kolmas yllätys on, että jouduin tilaamaan uuden BOT-toppaloimen, sillä vanha kävi pituussuuntaan lyhyeksi. Vanhan toppiksen häntäreikä asettui niin ylös, että häntä olisi jäänyt pystyyn, mikäli sitä olisi halunnut käyttää. Myös toppiksen etuosa oli hiukan tiukan oloinen, mutta tämä ei sinänsä ihme, sillä syksyinen raakaruokinnan aloittaminen on tuonut Dumlen runkoon +6kg massaa ja kun kylkiluut tuntuu selvästi, niin lihaksiahan se proteiinipitoinen ruoka on kasvatellut. Pojasta on kuoriutumassa mies.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)