Kauden viimeiset ulkonäyttelyt pidettiin Porvoossa hyvin tuulisissa olosuhteissa.
Tuomarina toimi ranskalainen Sylvie Desserne ja hän piti Dumlesta kovasti. Lopputuloksissa Dumle oli PU2 ja voitti sertin.
"Lovely type. Good shoulders & front.
Deep, long chest. Correct in loin. Very nicely angulated rear. Excellent
coat texture and condition. Moves with a lot of drive!"
maanantai 10. syyskuuta 2012
torstai 6. syyskuuta 2012
TOKO ti 4.9.2012
Teimme käskytettynä liikkeestä maahan, luoksetulon, liikkeestä seis ja hypyn. Teemme liikkeitä nyt ilman välipalkkaa, mutta ei Dumle ole aikoihin sellaisia kaivannutkaan. Se tekee täysillä ja odottaa kuumeisesti pääsevänsä lelun kimppuun.
Maahan meno ja hyppy sujuivat kympin arvoisesti, mutta liikkeestä seis tipahti pylly maahan ja luoksetulossa Dumle varasti ensimmäisen kerran kuullessaan sanan "käsky". Sitä sitten hiottiin jonkin aikaa takapalkkauksella ja "liikkurin" antaessa luvan suorittaa tyyliin "käsky" tauko "käsky" ja kutsu tai sitten "käsky" ja pidempi odotus ennen kuin kutsun luokse. Seuraavissa treeneissä ennen loppukuun toko-kokeita täytyy asiaan kiinnittää huomiota eli ei koskaan pyytää koiraa luokse heti luvan saatuani. Luoksetulo on Dumlen suosikki liike, joten ihan loogista, että se alkaa hajoamaan ensimmäisenä koiran oppiessa, että liikkurin "käsky" tarkoittaa sitä, että hyvin pian mä annan käskyn toimia.
Muuten energiset ja hyvät treenit. Kiinnitin seuruussa huomiota nätteihin perusasentoihin ja olin kovin tyytyväinen. Alkuun tehtiin 3min paikka makuu ja se meni hienosti, rauhallisissa fiiliksissä. Loisto poika!
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Agility su 2.9.2012
Syksy ja pimenevät illat ovat syynä siihen, että ensi viikosta alkaen treenailemme hallissa. Täytyy sanoa, että ei harmita yhtään, sillä kaksi edellistä treenikertaa vedettiin kaatosateessa.
Treenit olivat taas yhtä kilpajuoksua. Yritän olla nopea ja ehtiä Dumle edelle, mikä tuntuu taas kiihdyttävän sen entistä villimpään menoon. Syksyn viileiden säiden myötä kun sen menojalka vipattaa muutenkin melkoisen villisti!
Keskustelin asiasta erään lajia pitkään harrastaneen henkilön kanssa ja hän ehdotti, jotta jospa lakkaisin yrittämästä ehtiä edelle, vaan antaisin Dumlen mennä ja ohjaisin sitä takaa. Tätä kokeilimme nyt sitten ensimmäisen kerran ja ehkä hiukan meno rauhoittuikin. Ehkä se haluaa esteillä rauhan ja suorittaa ne itsenäisesti..?
Uuden ohjaustavan myötä tapahtui jonkun verran hyrräpyörähdyksiä, mutta uskoisin niiden jäävän pois, kunhan Dumle oppii luottamaan, jotta perästä tullaan kun ehditään.
Täytyy kyllä pitää ihan jonkinlainen tuumaustauko ja miettiä mistä lähden apua hakemaan. Selvää on, että olemme jonkinlaisessa umpikujassa. Turhauttaa, kun ei ole sellaista selkeää kuvaa mitä ja miten tulisi treenata. Ärsyttää myös se, että en ole täältä lähiseudulta löytänyt ryhmää, jota vetäisi nopean maxi-koiran ohjaaja. Olisi hienoa löytää suunta nyt, kun koira on vielä nuori.
Treenit olivat taas yhtä kilpajuoksua. Yritän olla nopea ja ehtiä Dumle edelle, mikä tuntuu taas kiihdyttävän sen entistä villimpään menoon. Syksyn viileiden säiden myötä kun sen menojalka vipattaa muutenkin melkoisen villisti!
Keskustelin asiasta erään lajia pitkään harrastaneen henkilön kanssa ja hän ehdotti, jotta jospa lakkaisin yrittämästä ehtiä edelle, vaan antaisin Dumlen mennä ja ohjaisin sitä takaa. Tätä kokeilimme nyt sitten ensimmäisen kerran ja ehkä hiukan meno rauhoittuikin. Ehkä se haluaa esteillä rauhan ja suorittaa ne itsenäisesti..?
Uuden ohjaustavan myötä tapahtui jonkun verran hyrräpyörähdyksiä, mutta uskoisin niiden jäävän pois, kunhan Dumle oppii luottamaan, jotta perästä tullaan kun ehditään.
Täytyy kyllä pitää ihan jonkinlainen tuumaustauko ja miettiä mistä lähden apua hakemaan. Selvää on, että olemme jonkinlaisessa umpikujassa. Turhauttaa, kun ei ole sellaista selkeää kuvaa mitä ja miten tulisi treenata. Ärsyttää myös se, että en ole täältä lähiseudulta löytänyt ryhmää, jota vetäisi nopean maxi-koiran ohjaaja. Olisi hienoa löytää suunta nyt, kun koira on vielä nuori.
sunnuntai 2. syyskuuta 2012
TOKO-kilpailut la 1.9.2012
Jännittelin aika reippaasti ekaa kisaamme, joten koiralle pisteet jo ensinnäkin siitä, että ohjaajapehmeää siitä ei saa sitten millään. Yksi jännittämisen aihe oli siis juurikin tuo, että kun tiesin jo etukäteen jännääväni itse kisaa, niin jännitin siinä samalla sitten myös sitä, että kuinka Dumle suhtautuu jännitykseeni. Hullua!
Tuomari oli äärimmäisen tiukka Pernilla Tallberg, joten ykköstuloksia ei koko päivään mahtunut kuin muutama. Sitäkin enemmän siis arvostan sitä, että saimme ensimmäisestä virallisesti kisastamme ykköstuloksen! Voitimme myös koko ALO-luokan ja partacollieiden ALO-mestaruuden. Ihan mieletön päivä! Parannettavaakin tosin jäi, sillä liikkeestä maahan on ollut varmimpia liikkeitämme, mutta nyt se meni nollille Dumlen käydessä istumaan. En tiennyt, että olisin voinut antaa toisen käskyn ja näin pelastaa kahdeksan pistettä. Hyppy jäi myös kaivelemaan, koska tuomari sanoi sen olleen kympin suoritus, mutta en antanut loppuun seis-käskyä, koska Dumle jää seisomaan hypyn taakse ilman käskyäkin. No, nyt tiedän, että se kuuluu antaa eikä ainakaan siksi sakoteta kahta pistettä. Täytyy jostain tilata sääntökirja ja lukea se läpi ;) Paljon oli kuitenkin myös hyvää ja esimerkiksi Dumlen oma suosikki eli luokse tulo sujui melkoisen vauhdikkaasti, täyden kympin arvoisesti.
Tuomari oli äärimmäisen tiukka Pernilla Tallberg, joten ykköstuloksia ei koko päivään mahtunut kuin muutama. Sitäkin enemmän siis arvostan sitä, että saimme ensimmäisestä virallisesti kisastamme ykköstuloksen! Voitimme myös koko ALO-luokan ja partacollieiden ALO-mestaruuden. Ihan mieletön päivä! Parannettavaakin tosin jäi, sillä liikkeestä maahan on ollut varmimpia liikkeitämme, mutta nyt se meni nollille Dumlen käydessä istumaan. En tiennyt, että olisin voinut antaa toisen käskyn ja näin pelastaa kahdeksan pistettä. Hyppy jäi myös kaivelemaan, koska tuomari sanoi sen olleen kympin suoritus, mutta en antanut loppuun seis-käskyä, koska Dumle jää seisomaan hypyn taakse ilman käskyäkin. No, nyt tiedän, että se kuuluu antaa eikä ainakaan siksi sakoteta kahta pistettä. Täytyy jostain tilata sääntökirja ja lukea se läpi ;) Paljon oli kuitenkin myös hyvää ja esimerkiksi Dumlen oma suosikki eli luokse tulo sujui melkoisen vauhdikkaasti, täyden kympin arvoisesti.
 |
| Prize-giving. Me & Dumle on the left. Photo: Anna Palosaari |
TOKO ti 28.8.2012
Viimeinen kimppatreeni ennen lauantain ensimmäisiä virallisia toko-kisojamme.
Kiitos aina myöhässä olevan mieheni, myöhästyin treeneistä. Dumlella oli aluksi niin hurjasti energiaa, että meille lähes pommin varmat liikkeetkin menivät penkin alle. Loppua kohti meno sentään onneksi parani, mutta olisin tähän saumaan toivonut todellisia hyvän mielen treenejä ja niinpä päätin, että torstaina teen omatoimiset "herkistelyt"...
to 30.8.2012
Päätin tehdä herkistelyt nurmikentällä, koska kisat ovat nurmipohjaisella kentällä. Olemme aiemmin treenanneet vain hiekkapohjalla ja nurmi on monesti koiralle vaikeampi alusta.
Dumle ei ollut kiinnostunut nurmikon nuuskuttelusta, vaan keskittyi tekemään töitä siinä missä hiekkakentilläkin. Liikkeestä seis ei jostain syystä kuitenkaan sujunut ja paikka makuultakin Dumle kirmasi mun luokse niin lujaa kuin tassuista lähti. Uusi yritys ja paikalla olo sujui hyvin. Liikkeestä seis ja paikka makuun rikkominen jäi kuitenkin kaivelemaan ja niinpä päätin, että teen vielä minit treenit perjantaina, vaikka ei todellakaan pitänyt...
pe 31.8.2012
Treenasimme tuossa läheisellä, pienellä kentällä hiukan seuruuta ja keskityin käännöksiin. Tiukat kulmat ja muista ottaa pari lyhempää askelta, jotta koira ehtii mukaan... Joo hei homma alkoi sujua kivasti!
Liikkeestä seis sujui myös hienosti, joten sen suhteen luottavainen olo. Paikka makuu sen sijaan onnistui taas vasta toisella yrittämällä, mutta rauhoittelin itseäni, että treeneissä Dumlen ollessa rivissä muiden koirien kanssa se ei ole rikkonut, joten jospa se yhdistää paikalla olon siihen, että on muitakin koiria rintamassa..? Kai se on mahdollista. Nyt oli jokatapauksessa kaikki voitava tehty, joten pakkaamaan kamat ja nukkumaan.
Kiitos aina myöhässä olevan mieheni, myöhästyin treeneistä. Dumlella oli aluksi niin hurjasti energiaa, että meille lähes pommin varmat liikkeetkin menivät penkin alle. Loppua kohti meno sentään onneksi parani, mutta olisin tähän saumaan toivonut todellisia hyvän mielen treenejä ja niinpä päätin, että torstaina teen omatoimiset "herkistelyt"...
to 30.8.2012
Päätin tehdä herkistelyt nurmikentällä, koska kisat ovat nurmipohjaisella kentällä. Olemme aiemmin treenanneet vain hiekkapohjalla ja nurmi on monesti koiralle vaikeampi alusta.
Dumle ei ollut kiinnostunut nurmikon nuuskuttelusta, vaan keskittyi tekemään töitä siinä missä hiekkakentilläkin. Liikkeestä seis ei jostain syystä kuitenkaan sujunut ja paikka makuultakin Dumle kirmasi mun luokse niin lujaa kuin tassuista lähti. Uusi yritys ja paikalla olo sujui hyvin. Liikkeestä seis ja paikka makuun rikkominen jäi kuitenkin kaivelemaan ja niinpä päätin, että teen vielä minit treenit perjantaina, vaikka ei todellakaan pitänyt...
pe 31.8.2012
Treenasimme tuossa läheisellä, pienellä kentällä hiukan seuruuta ja keskityin käännöksiin. Tiukat kulmat ja muista ottaa pari lyhempää askelta, jotta koira ehtii mukaan... Joo hei homma alkoi sujua kivasti!
Liikkeestä seis sujui myös hienosti, joten sen suhteen luottavainen olo. Paikka makuu sen sijaan onnistui taas vasta toisella yrittämällä, mutta rauhoittelin itseäni, että treeneissä Dumlen ollessa rivissä muiden koirien kanssa se ei ole rikkonut, joten jospa se yhdistää paikalla olon siihen, että on muitakin koiria rintamassa..? Kai se on mahdollista. Nyt oli jokatapauksessa kaikki voitava tehty, joten pakkaamaan kamat ja nukkumaan.
perjantai 31. elokuuta 2012
Agility su 26.08.2012
Tauon jälkeen agsaa, kunnon vesisateessa, ulkokentällä...
Vauhtia riitti, keskittyminen sen sijaan oli hukassa. Tällä hetkellä en jaksa nähdä, että oppisin koskaan ohjaamaan tuota pyörremyrskyä! Kivaa oli kuitenkin ja sehän se on pääasia.
Dumle osaa lukea rataa ja sillä on itseluottamusta sen verran paljon, että irtoaa musta ja tämä tekeekin tilanteen haastavaksi. Tuntuu, kuin istuisin ylinopeutta kaahaavan auton takapenkillä ilman turvavöitä. En kuitenkaan koskaan luovuta kovin helposti, joten jatkamme harjoituksia horisontissa ajatus itsenäisesti etenevästä, nopeasta koirasta, jonka ohjaaja on noussut koiransa tasolle.
Vauhtia riitti, keskittyminen sen sijaan oli hukassa. Tällä hetkellä en jaksa nähdä, että oppisin koskaan ohjaamaan tuota pyörremyrskyä! Kivaa oli kuitenkin ja sehän se on pääasia.
Dumle osaa lukea rataa ja sillä on itseluottamusta sen verran paljon, että irtoaa musta ja tämä tekeekin tilanteen haastavaksi. Tuntuu, kuin istuisin ylinopeutta kaahaavan auton takapenkillä ilman turvavöitä. En kuitenkaan koskaan luovuta kovin helposti, joten jatkamme harjoituksia horisontissa ajatus itsenäisesti etenevästä, nopeasta koirasta, jonka ohjaaja on noussut koiransa tasolle.
sunnuntai 26. elokuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)