Treenasimme Tamskin viikkoryhmässämme ja tuli todella hyvä mieli, kun saimme keskittyä hajujen sijaan itse tekemiseen.
Pro Caniksen treeneissä on oma ohjaamiseni kehittynyt selvästi ja sen huomasi myös Tamskin kouluttaja. Käännökset sujuivat kannakkeita nuollen ja saimme rytmitettyä radan kieputuskohdat niin ettei isoja hyppyjä tullut lainkaan!
Uskallan itse olla ajoissa ja huomaan, että sen myötä mulla ei enää olekaan niin kova kiire. Kyllä Dumle osaa näköjään edetä ihan keskenänsä ja menee mielellään sinne minnä pyydän. Olen alkanut hahmottamaan milloin se on lukinnut esteen ja voin jo kertoa seuraavan koordinaatit. Aika mieletön fiilis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti