Agility ke 25.4.2012

Suhteellisen vaativia ohjauskuvioita, mutta ihan hyvin me onnistuimme.
Alkutreeneissä Dumlessa oli taas niin paljon virtaa, että muutama rima tipahti. Treenien edetessä rimat pysyivät kuitenkin paikoillaan, joten kyse ei tunnu olevan siitä, että Dumle ei kunnioittaisi rimoja, vaan siitä, että aluksi se on huolimaton. Ei vauhdiltaan ehdi nostella tassujaan tarpeeksi vikkelästi...

Nyt Dumlella on ikää 18kk ja päätin alkaa puuttumaan siihen, jos rima tipahtaa. Rimat nostettiin paikoilleen eli maxi-korkeuteen vasta tammikuussa, joten ongelmasta en vielä puhuisi ja varsinkin, kun oma ohjaamiseni ei ole  tarpeeksi vakaata. Jatkossa kuitenkin riman tipahtaessa eteneminen loppuu siihen ja Dumle maahan jäähylle siksi aikaa, että nostan riman. Dumle on hyvin miellyttämisenhaluinen, joten uskon, että se ryhtyy tarkemmaksi hoksatessaan, että en pidä riman tippumisesta. Tähän saakka en ole juurikaan noteerannut asiaa, vaan luottanut siihen, että Dumle oppii laskemaan hypylle riittävän korkeuden ja pituuden. On tullut aika alkaa huomauttaa asiasta.

Lauantain treenimme vaihtuvat tiistaille aikaan, mikä ei mulle sovi. Kuin tilauksesta meille tarjottiin 2kk mittaista paikkaa hyvästä ryhmästä! Nyt on siis muutama kuukausi aikaa etsiä toinen viikottainen vakiotreeni.

Huomenna on luvassa hiukan erilaista meininkiä, sillä suuntaamme Lahden kansainväliseen koiranäyttelyyn. Tuomarina on partacollieita pitkään kasvattanut Nina Janger, joten toki hiukan jännittää mitä hän mamman kultapossusta sanoo. Toivottavasti hän pitää Dumlesta.