Dumlen toinen kerta lampailla.
Itse en tälläkään kertaa kokenut ahaa-elämystä. Dumle kuitenkin on hyvin kiinnostunut lampaista ja teki hienosti hommia paimennuskoulun omistajan, Kimmo Klossnerin kanssa. Olen pitänyt partacollieta suhteellisen pehmeänä rotuna, mutta huomasin, että tuo omani ei ainakaan ole pehmeimmästä päästä. Dumle joutui Klossnerin sanoin "kovaan prässiin ja siitä huolimatta se jatkoi käskystä töitä".
Dumle kävi päivän aikana neljästi lampailla ja kotiin ajellessa autossa matkasi kaikkensa antanut paimen. Matkan aikana asento ei vaihtunut kertaakaan ja oma hereillä pysyminen oli melkoista taistelua, kun kuuntelin Dumlen hiljaista kuorsaamista. Se siitä kuskille seuran pitämisestä.
Seuraavan kerran pääsemme lampaille jo kolmen viikon päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti