Teimme rataa, jonka kinkkisin kohta liittyi persjättöön. Puomilta lähetys putkeen, jonka aikana tuli itse liikkua sivusuuntaan ottamaan vastaan hypyn taakse, josta persjätöllä suunta jatkui suoraan toiselle samansuuntaiselle hypylle ja siitä putkeen. Hitaammilla koirilla ei ongelmaa ollut, ohjaajat ehtivät liikkua hyvin, mutta Dumle tulee putkesta kuin tykin suusta. Muuten radat sujuvat nykyään aika kivasti, Dumle etenee itsevarmasti, mutta edelleen rima saattaa lentää, jos sählään rajusti. Dumle tosin varmastikin aikaa myöten osaa antaa anteeksi enemmän ja toisaalta itse kehityn koko ajan.
Nyt sitten vain kisaratoja ja -tilanteita alle ja sitä kautta kokemusta sekä varmuutta hakemaan. Suunnitelmissa on myös hakeutua Pro Caniksen valmennuksiin viikkotuntien lisäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti